Normi arkea :)

Nyt ollaan jo reilu viikko opeteltu eloa pikku-Sulon kanssa. Zara on edelleen tyynen tyly, sitä ei paljoo pikkupenikka kiinnosta. Tuulilla alkoi juoksut, mikä osaltaan selittää sen julmetun äkästä tuulta.. Muutaman kerran jouduttiin nakkaan se kenttään kun murina Sulolle kävi liian kovaksi. Nykyään ei tarvi kuin itse hieman rykäistä kurkkua, niin johan loppuu ärinät. Ja onneksi Tuulilla alkaa olla juoksuissa nylkytyspäivät käsillä; melkein saa Sulokin haistella, kaikki meinaa käy, kuhan joku vaan haistelis! Tupu tarjoaa koko ajan itteään Zaran haisteltavaksi, kohta meillä on taas lesbojuna käynnissä! Kuinkahan kauan menee että Sulo hoksaa saman homman..? Mun kättä se on jo välillä yrittänyt nylkyttää.. Aika nopeesti on saanut lähdöt..!


On muuten aika helppoa tuo lapukkapennun hoito.. Otetaan vertailuksi pentuajat Tuuli-parsonilla ja Sulo-lapukalla;
Tuuli pentuaikojen aamuna: 
* välittömästi kun emännän hengitys alkaa keveneen, aloita vinkuminen. Kyllä se emäntä herää, kun muutaman kerran on pissattu lattialle, oppii olemaan nopeempi!
* jos pissattaa, niin silloin pissataan. Vaikka siihen ulko-oven eteen lattialle. Mitä oli emäntä niin hidas pukeen vaatetta päälle!
* jos emäntä menee itse vessaan, huuda ja rappaa ovea.


Sulon aamut on hieman erilaisia;
* herätään vasta kun emäntä nousee..
* mieluiten ennen ylös nousemista vähän rapsutusta ja venyttelyä
* ei oo kiire ulos kylmään, kyllä sitä joutaa vähän aikaa pidätteleen sitä pissaa
* emäntä meni jonnekin.. no kai se sieltä tulee, duunaan tätä sohvaa sillä aikaa.. 


Muutama kuva vielä Sulosta (tässä ei jouda enää kauaa istuun kun jätkä kohta herää - rennosta luonteesta riippumatta, pissat tulee jos on tullakseen, vaikka sisällekin...)